Erektiohäiriö

Erektiolla tarkoitetaan peniksen jäykistymistä. Erektiohäiriössä penis jäykistyy riittämättömästi tai ei ollenkaan. Toisaalta varsin usein voi käydä niin, että alussa erektio on hyvä, mutta sitten se lopahtaa ennen yhdyntää tai yhdynnän kuluessa. Erektiohäiriön vakavuus voi vaihdella lievästä täydelliseen kyvyttömyyteen. Usein käytetään kolmiportaista luokittelua: lievä, kohtalainen ja vaikea erektiohäiriö.

Lievissä tapauksissa epäonnistumisia on silloin tällöin tai erektio on lievästi vajaa. Potilas yleensä pärjää tämänasteisen häiriön kanssa melko hyvin. Tosin tällaiset potilaat ovat yleensä varsin herkkiä kaikille ulkopuolisille häiriötekijöille ja onnistunut yhdyntä vaatii hyvät olosuhteet.

Kohtalaisessa erektiohäiriössä ongelmat peniksen jäykistymisessä tai jäykkyyden pysymisessä ovat jo häiritseviä yli puolet yhdynnöistä epäonnistuu ja onnistuneetkin yhdynnät ”käyvät työstä”. Tällaisissa tilanteissa psykologiset seikat tulevat voimakkaasti mukaan kuvaan pahentaen entisestään tilannetta. Vaikeissa erektiohäiriöissä yhdyntä ei enää onnistu juuri ollenkaan. Tällainen tilanne liittyy useimmiten vaikeisiin perussairauksiin.



Sisältö:
  • Erektiohäiriöiden yleisyys
  • Tutkimusten mukaan lieviä erektiohäiriöitä esiintyy noin 20 %:lla kaikenikäisistä miehistä. Kohtalaisten ja vaikeiden erektiohäiriöiden esiintyvyys kasvaa iän myötä. Alle 40-vuotiailla niiden esiintyvyys on alle 10 %. Ikäryhmässä 40 - 59 vuotta niitä on noin 30 %:lla, ja ikäryhmässä 60 - 70 vuotta 40%:lla. Yli 70-vuotiailla erektiohäiriöt ovat jo erittäin yleisiä eri tutkimusten mukaan vähintään kohtalainen häiriö on hyvinkin 60 - 70 %:lla iäkkäistä miehistä. Kohtalaiset ja vaikeat erektiohäiriöt vaativat tutkimista ja hoitoa.



  • Kansainvälinen erektioindeksi (IIEF)
  • Erektiohäiriön olemassaolon selvittämiseksi on kehitetty yksinkertainen ja hyvin toimiva kysymyssarja (IIEF International Index for Erectile Function eli kansainvälinen erektioindeksi). Jos kysymyssarjasta saa alle 22 pistettä, erektiohäiriön mahdollisuus on todellinen. Linkki testiin (testi pdf-muodossa).



  • Erektiohäiriöt Suomessa
  • On laskettu, että Suomessa kohtalaisesta tai vaikeasta erektiohäiriöstä kärsii nykyään noin 200 000 miestä ja lisäksi lieviä ongelmia on 300 000:lla. Apua tarvitsevista kuitenkin vain 15% hakee lääkärin apua. Suomen ikärakenne muuttuu lähimmän 20 vuoden kuluessa voimakkaasti. Yli 65-vuotiaiden henkilöiden määrä kasvaa noin 430 000 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä (vertailuvuosi 2000). Koska erektiohäiriöiden esiintyvyys kasvaa iän myötä, voidaan ennustaa, että apua tarvitsevia erektiohäiriöisiä miehiä on lähitulevaisuudessa hyvinkin kaksinkertainen määrä tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna.



  • Erektiohäiriö on oire
  • Keskeinen asia erektiohäiriöissä on ymmärtää se, että erektiohäiriö on aina oire jostain, ei itsenäinen sairaus. Tämä oire, erektiohäiriö, voi johtua lukuisista syistä ja nämä taustalla olevat syyt on aina selvitettävä, ennekuin mitään hoitoja aloitetaan. Erektiohäiriö voi olla esimerkiksi oire alkavasta sokeritaudista, alkavasta neurologisesta sairaudesta, eturauhassyövästä, verenkiertohäiriöstä tai hormonihäiriöstä. Todetun erektiohäiriön hoidon lisäksi on tietysti tärkeää hoitaa myös oireen aiheuttanutta syytä. Tämän perussyyn hoito voi joskus riittää palauttamaan normaalin erektion ilman melko kalliita erektiolääkkeitä.



  • Erektiohäiriön syyt
  • Verenkiertoperäiset syyt
    Verenkiertoperäinen syy on ehdottomasti yleisin erektiohäiriön aiheuttaja. Yli 50-vuotiailla noin 75%:lla erektiohäiriön syy on verenkiertoperäinen. Vikaa voi olla valtimoissa, jolloin siittimeen ei tule tarpeeksi verta tai laskimoissa, jolloin veri ei pysy siittimessä ja näin erektio on huono tai häviää nopeasti (ns. venttiilivika). Siittimen verenkiertohäiriön voi aiheuttaa mm. valtimoverisuonten kovettuminen (ateroskleroosi), verenpainetauti, diabetes, korkea kolesteroli tai tupakointi. Syynä voi olla myös synnynnäinen verenkiertovika tai lääkkeiden sivuvaikutus.

    Hormoniperäiset syyt
    Testosteronin puutteen merkittävin ilmenemismuoto on yleinen fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin huononeminen (tarkemmin kohta xxx). Testosteronin puute on kuitenkin melko usein mukana erektiohäiriöissä tilannetta pahentavana tekijänä. Yksinomaan testosteronin puutteen aiheuttamat erektiohäiriöt ovat suhteellisen harvinaisia: vain ehkä noin 10%:lla erektiohäiriöpotilaista ongelman pääsyy on testosteronin puutteessa. Muita hormoniperäisiä erektioon vaikuttavia asioita ovat mm. kilpirauhasen toimintahäiriöt.

    Eturauhasperäiset syyt
    Eturauhasen eli prostatan sairauksia ovat eturauhastulehdukset (prostatiitit), hyvänlaatuinen eturauhasen liikakasvu ja eturauhassyöpä. Näihin kaikkiin voi liittyä erektio-ongelmia. Tästä syystä eturauhasen tutkiminen on tärkeää erektiohäiriöpotilaalla.

    Hermorataperäiset syyt
    Hermorataperäiset syyt melko harvoin selittävät erektiohäiriöitä. Hermorataperäisillä syillä tarkoitetaan sitä, että ne hermoradat, jotka ovat vastuussa erektion syntymisestä ja pysymisestä, ovat vaurioituneet. Myös tuntoaistimuksia välittävät hermot voivat vaurioitua. Hermoratavaurio liittyy joskus sokeritautiin, Parkinsonin tautiin, MS-tautiin ja muihin keskus- ja ääreishermostoa vaurioittaviin sairauksiin. Myös leikkauksiin, esimerkiksi eturauhasleikkauksiin, voi liittyä hermoratojen vaurioitumista.

    Rakennepoikkeavuudet
    Peyronin taudissa peniksen paisuvaiskudos vaurioituu siten, että se paikoitellen menettää kimmoisuutensa, jonka seurauksena penis etenkin erektiossa käyristyy. Käyristymä voi olla niin voimakas, että yhdyntä on mahdotonta. Käyristyminen voi tapahtua muutamassa kuukaudessa ja alkuvaiheessa tautiin voi liittyä kipua tai särkyä.

    Psykologiset syyt
    Psykologiset syyt ovat käytännössä aina mukana pahentamassa tilannetta. Kuitenkin psykologiset tekijät ovat harvoin ensisijainen syy erektiohäiriöön: Vain 10-20%:lla syy on yksinomaan psykologinen. Vielä 15-20 vuotta sitten ajateltiin niin, että psyykkiset syyt ovat tärkein erektiohäiriöiden aiheuttaja.

    Lieväänkin erektiohäiriöön liittyy erittäin helposti suorituspainetta ja epäonnistumisen pelkoa, joiden tuloksena yhdyntä herkästi epäonnistuu. Hermostuessa nimittäin ns. sympaattinen hermosto aktivoituu aiheuttaen ääreisverisuonten, myös peniksen verisuonten, supistumisen. Valtimoverisuonten supistuessa verentulo peniksen paisuvaiskudoksiin vähenee johtaen erektion loppumiseen. Seurauksena on herkästi epäonnistumiskierre, joka voi johtaa siihen, että yhdyntää ei uskalla enää yrittääkään. Miehen itsetunto kärsii, ilmaantuu masennusta ja parisuhderistiriitoja. Usein vielä kumppani rupeaa helposti syyttämään itseään tai mukaan voi tulla epäilyt ulkopuolisista suhteista.

    Lääkkeiden sivuvaikutukset
    Kymmeniin lääkkeisiin voi liittyä sivuvaikutuksena erektiohäiriöitä. Yleisimpiä erektiohäiriöitä aiheuttavia lääkkeitä ovat verenpainelääkkeet ja psyykelääkkeet. Verenpainelääkkeistä etenkin nesteenpoistolääkkeet ja beeta-salpaajat ja psyykelääkkeistä masennuslääkkeet voivat heikentää erektiota. Muita potenssia joskus heikentäviä lääkeaineita ovat esimerkiksi mahalääke simetidiini, sydänlääke digoksiini, pahoinvointilääke metoklopramidi, epilepsialääkkeet fenytoiini ja karbamatsepiini ja eturauhaslääke finasteridi. Luettelo lääkeaineista, jotka voivat vaikuttaa erektioon.

    Elämäntapatekijät
    Tupakointi, ylipaino, alkoholin suurkulutus ja huono fyysinen kunto heikentävät potenssia. Tupakointi aiheuttaa ääreisverenkierrossa muutoksia, jotka heikentävät verenkiertoa. Tästä johtuu tupakoitsijoilla usein todetut kylmät jalat ja heikentynyt erektio. Yllättävän usein tupakointi paljastuu keskeiseksi erektiota heikentäväksi keski-ikäisillä terveillä miehillä. Tupakoinnin lopettamisen jälkeen verenkierto joidenkin kuukausien kuluessa paranee ja potenssi voi palata normaaliksi. Ylipaino heikentää lantion alueen verenkiertoa ja voi aiheuttaa hormonaalisia muutoksia ja ylipaino sinänsäkin hankaloittaa yhdyntää. Alkoholin suurkuluttajille (eli miehillä >24 annosta alkoholia viikossa) voi vuosien kuluessa ilmaantua hermoratavaurioita (neuropatia) ja myös mieshormonin määrissä voi tapahtua laskua. Seurauksena potenssi ja usein myös seksuaalinen halukkuus heikentyvät. Heikko fyysinen kunto ja erilaiset stressitekijät voivat vaikuttaa potenssia huonontavasti.



  • Erektiohäiriön hoito

  • Erektiohäiriöpotilaan tutkiminen
  • Erektiohäiriöstä kärsivä potilas käy ongelman selvittelyvaiheessa vastaanotolla yleensä kaksi kertaa ja lisäksi verikokeissa. Potilaan kanssa keskustellaan erektiohäiriöstä, sen alkamisesta ja kehittymisestä ja kaikista terveydentilaan ja elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä. Lääkäri tekee lääkärintarkastuksen, jossa tutkitaan mm. sydän ja verenkiertoelimistö, tunnustellaan maksa, kilpirauhanen ja eturauhanen. Keskustelun ja löydösten perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Yleensä potilas käy verikokeissa. Tärkeimmät verikokeet ovat testosteroni eli mieshormoni, veren sokeri, kolesteroli, kilpirauhaskoe, pieni verenkuva ja yli 45-vuotiailla eturauhasverikoe (PSA). Tapauskohtaisesti myös muita verikokeita voidaan ottaa. Erektiohäiriöpotilaille voidaan tehdä myös peniksen verenkierron ultraäänitutkimus ja pistostestaus. Jälkimmäisten avulla saadaan hyvä käsitys peniksen verenkierrosta.

    Tutkimusten avulla saadaan lähes aina selville erektio-ongelman syy ja siten aloittaa paras mahdollinen hoito. On huomattava, että erittäin usein erektiohäiriön taustalla on monta yksittäistä tekijää, joihin kaikkiin on pyrittävä puuttumaan hyvän hoitotuloksen mahdollistamiseksi.



Päivitetty
27.5.2008